Kun kysytte, mitä maksaa saada strategia ja hallintotapa valmiiksi AI:ta varten, kysytte oikeastaan jotain muuta: missä on työ, jota ei ole vielä tehty, ja kuinka paljon kenen aikaa siihen kuluu. Tähän ei voi vastata rahasummalla ennen kuin tiedetään, mitä ambitio täsmälleen edellyttää. Ambitio, joka sisältää AI-työtä, vaatii johtoryhmältä eri asioita kuin sama ambitio ilman AI:ta. Ei siksi, että AI muuttaisi strategiaa, vaan siksi, että strategia edellyttää yhtäkkiä päätöksiä, joita ei aiemmin ollut: kuka hyväksyy, kun AI-järjestelmä tekee suosituksen, kuka on vastuussa, jos se menee pieleen, ja millä tasolla siitä keskustellaan.
Strategia ja hallintotapa ovat valmiit AI:ta varten, kun johtoryhmä tarkoittaa samaa kolmella asialla: mikä ambitio on kyseessä, mitkä päätökset sen myötä siirtyvät, ja kuka näitä päätöksiä saa tehdä. Käytännössä puuttuu usein ei ambitio itse vaan sen käännös. Visio puhuu "AI-vetoisesta päätöksenteosta", mutta kukaan ei ole kirjannut, mitä se tarkoittaa kokoukselle, jossa nykyisin ihminen vielä tekee ratkaisun. Juuri tätä kuilua vision ja tavoitetilan välillä ambitiotesti tarkastelee: neljä tasoa, visiosta konkreettiseen tavoitetilaan, arvioituna sen mukaan, kykeneekö organisaatio jo siihen, mitä ambitio edellyttää.
Huomattava ero ei ole uudessa toimintaperiaatedokumentissa. Se on itse kokouksessa. Organisaatiossa, jossa hallintotapa on valmis, on olemassa lista päätöksistä, joita AI saa valmistella, lista päätöksistä, joita AI saa tehdä jälkikäteisellä ihmisen hyväksynnällä, ja lista, joka pysyy ihmistyönä, koska vastuu tai konteksti sitä vaatii. Organisaatiossa, jossa tätä työtä ei ole vielä tehty, kysymys esitetään tapauskohtaisesti uudelleen, useimmiten aikapaineen alla, useimmiten sen henkilön toimesta, joka sattuu juuri olemaan huoneessa. Tätä eroa ei näe AI-innostuksesta, sen näkee esityslistasta.
Ero on harvoin teknologiassa. Se on siinä, onko aiemmin ollut hetki, jolloin johtoryhmä on joutunut tekemään päätösoikeudet näkyviksi. Yritykset, joilla on takana fuusio, jotka toimivat vahvasti säädellyllä toimialalla, tai joilla on aiemmin ollut kokemusta ulkoistamisesta, ovat usein tehneet tämän harjoituksen jo aiemmin jonkin toisen aiheen yhteydessä. Heille käännöstyö AI:ta varten on olemassa olevan viitekehyksen mukauttamista. Yritykset, joissa päätösoikeudet ovat aina pysyneet epäselvinä, huomaavat tämän tyhjiön vasta nyt, koska AI on ensimmäinen kerta, kun kysymystä "kuka tämän oikeastaan päättää" ei voida sivuuttaa olkapäätaputuksella.
Työ sijaitsee viidessä kohdassa, joissa johtoryhmän on otettava kantaa, eikä yksikään niistä ole tekninen. Ensinnäkin: on ambitio itsessään riittävän tarkka arvioitavaksi, vai on se vielä aikomus. Toiseksi: vallitseeko yhteisymmärrys siitä, mitä tavoitetila konkreettisesti tarkoittaa rooleille, ei vain tuloksille. Kolmanneksi: on selvää, kuka saa hyväksyä tai hylätä minkä päätöksen, ja millä perusteella. Neljänneksi: on olemassa tapa nähdä, lähestyykö organisaatio tätä tavoitetilaa, riippumatta siitä, tuntuuko se hyvältä. Viidenneksi: on olemassa paikka, jossa vastalauseet itse ambitiota kohtaan voivat vielä löytää tiensä esiin, ennen kuin toteutus on jo alkanut. Juuri tästä syystä kysymys siitä, muuttuuko strategia koskaan muuksi kuin dokumentiksi liittyy tähän niin läheisesti: hallintotapa on paikka, jossa strategian on ensimmäisen kerran muututtava konkreettiseksi, tai se ei muutu koskaan.
Kun tämä työ on tehty, jotain siirtyy johtoryhmän omassa henkilötyövuosikapasiteetissa. Aika, joka nyt kuluu sen uudelleen perustelemiseen, kuka päättää mistä, vapautuu suunnan tosiasialliseen ohjaamiseen. Tämä ei ole lupaus siitä, kuinka monta tuntia se on, se riippuu siitä, kuinka monta päätöstä tässä organisaatiossa on vielä epäselvää ja kuinka usein ne toistuvat. Se ei myöskään ole ihmisten korvaamista: se on sen selkeyttämistä, kuka vastaa mistä, mikä on erillinen asia henkilöstöpäätöksistä, joihin sovelletaan, jos niitä käsitellään, muita lakisääteisiä vaatimuksia kuin tässä käsiteltäviä.
Hallintotapa ei ole erillään muista ulottuvuuksista. Päätös siitä, kuka hyväksyy AI:n suositukset, vaikuttaa suoraan kysymykseen siitä, mitä prosessien ja toiminnan valmiiksi saattaminen AI:ta varten maksaa, koska hyväksymisvaihe toimii vain, jos prosessissa on sille tilaa. Ja päätösoikeutta voi valvoa vasta, kun on jotain mitattavaa, mikä liittää sen kysymykseen siitä, mitä suorituskyvyn mittaamisen valmiiksi saattaminen AI:ta varten maksaa. Se, joka tarkastelee näitä ulottuvuuksia erikseen, jää huomaamatta, että toisen valmius määrittää toisen nopeuden.
Taustalla olevaan kysymykseen, mikä työ tässä yrityksessä on todella siirrettävissä AI:lle, vastataan FTE TO AI:n työscanilla tehtävätasolla, ei johtoryhmätason arviolla. Tällä sivulla käsiteltyyn kysymykseen on tarjolla maksuton valmiustarkistus: kahdeksan lyhyttä kysymystä, yksi per ulottuvuus, joiden avulla näette muutamassa minuutissa, missä organisaationne on pidemmällä ja missä ei. Täydellinen ambitiotesti, neljällä tasolla ja viidellä luottamusportilla, on rakenteilla.
Vertel wat u wilt bereiken, dan kijken we samen wat daarvoor moet staan.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.