Kun tehtävä siirtyy ihmiseltä AI:lle, taloudellisesti muuttuu enemmän kuin vain yksi kustannuserä. Syntyy vapautunutta kapasiteettia: tunteja, joita ei enää tarvita vanhaan suoritukseen. Kysymys ei ole siitä, ovatko nämä tunnit muuttuneet 'edullisemmiksi', vaan siitä, onko organisaatio taloudellisesti järjestetty niin, että vapautuneella kapasiteetilla voidaan tehdä jotain. Voiko budjetti siirtyä uuteen työhön, valvontatehtäviin, toiseen osaan yritystä? Vai jääkö kapasiteetti jumiin budjettirakenteeseen, joka on rakennettu vanhan työnjaon varaan?
Tämä on taloudellinen joustavuus käytännössä: ei varantojen määrä, vaan nopeus, jolla budjetti, toimivalta ja vastuunalaisuus voivat mukautua siirtymään, joka tapahtuu jo osittain. Yhdessä yrityksessä se tapahtuu neljännesvuosittain, toisessa vasta vuosibudjetin yhteydessä, ja kolmannessa yrityksessä ei ollenkaan, koska kukaan ei ole nostanut vapautuneita tunteja esille.
Kolme työn kategoriaa kulkee läpi kaikkien organisaatioiden: työ, jonka AI voi ottaa haltuunsa, työ, joka siirtyy osittain inhimillisen valvonnan alaisuuteen, joka hyväksyy tai hylkää perustellusti, ja työ, joka pysyy ihmistyönä. Taloudellinen joustavuus eroaa yrityksittäin, koska näiden kolmen kategorian upotus budjettiin vaihtelee.
Joustavalla organisaatiolla on budjettisäännöt, jotka kytkeytyvät tehtäviin, ei toimenkuviin. Kun tehtävä siirtyy, budjettimerkintä siirtyy mukana, ja välittömästi näkyy mitä vapautuu ja minne se voi mennä. Organisaatiolla, jolla ei ole tätä joustavuutta, budjetti kytkeytyy osastoihin tai henkilöihin. Siellä vapautunut kapasiteetti häviää vuosibudjetin kohinaan, koska kukaan ei pysty osoittamaan, mikä osa kustannuspaikasta liittyy mihin tehtävään.
Ero ei siis ole käytetyn AI:n määrässä, vaan siinä, missä määrin taloushallinto on rakennettu tehtävien tahtiin sen sijaan, että se olisi rakennettu budjettikierrosten tahtiin.
Suorin signaali on aika, joka kuluu hetkestä, jolloin tehtävä tosiasiallisesti siirtyy, hetkeen, jolloin se näkyy luvuissa. Joissakin yrityksissä se on muutama viikko; toisissa vasta vuosipäätöksen jälkeen, kun vapautuneet tunnit on jo pitkään täytetty muulla työllä kenenkään sitä tietoisesti päättämättä.
Toinen signaali on se, mitä tapahtuu ensimmäisille vapautuneille tunneille. Osoitetaanko ne valvontatehtäviin sille työlle, jota AI nyt tekee, uudelle työlle, vai eikö mihinkään, koska mekanismia niiden uudelleenkohdentamiseen ei ole? Jälkimmäinen ei ole valinta, vaan joustavuuden puute: raha on tosin oikeassa paikassa, mutta kenelläkään ei ole toimivaltaa siirtää sitä.
Kolmas signaali on se, miten AI:hin liittyvät investointipäätökset rahoitetaan. Jos se kulkee erillisen innovaatiobudjetin kautta, joka on irrallaan operatiivisesta budjetista, olemassa olevista tehtävistä vapautunut kapasiteetti jää käyttämättä, koska kaksi rahavirtaa eivät puhu toisilleen.
Kun tehtävä siirtyy AI:lle, jäljelle jäävien kustannusten luonne muuttuu. Suoritusaikaa tulee vähemmän ja valvontaaikaa enemmän: joku, joka arvioi, hyväksyy tai hylkää, ja perustelee sen. Tämä valvontaaika on eri työtä kuin vanha tehtävä, eri ajankäytöllä ja joskus eri toimenkuvavaatimuksella. Taloudellinen joustavuus tarkoittaa, että budjetti pystyy seuraamaan tätä muutosta täyttä tarkistuskierrosta läpikäymättä.
Se tarkoittaa myös, että organisaatio pystyy osoittamaan, mistä raha tulee, kun investoidaan uuteen kapasiteettiin tai olemassa olevaan työhön, joka jää tekemättä. Tämä ei ole henkilöstöpäätös eikä neuvo siitä, kuka työskentelee missä; se, mitä työnantaja tekee henkilöstönsä kanssa, on työnantajan omalla vastuulla, omien lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Kyse on tässä siitä, pystyykö taloudellinen rakenne seuraamaan, rekisteröimään ja uudelleenkohdentamaan työn siirtymän.
Taloudellinen joustavuus ei ole irrallaan ambitiotestin seitsemästä muusta ulottuvuudesta. Ambitio, joka edellyttää AI-työtä, koskettaa myös sitä, miten brändi ja markkinoillepääsy mukautuvat siirtyvään työhön, kustannuksia, jotka liittyvät strategian ja hallintotavan valmistamiseen tähän siirtymään, ja kustannuksia, jotka liittyvät prosessien ja toiminnan järjestämiseen uuteen tahtiin. Taloudellinen joustavuus on usein se ulottuvuus, joka paljastaa, pystyvätkö muut seitsemän todella liikkumaan, koska jokainen siirtymä laskeutuu viime kädessä budjettiin.
Taustalla oleva kysymys — mikä työ tässä yrityksessä on todella siirrettävissä AI:lle — vastataan tehtäväkohtaisesti FTE TO AI:n työskannauksella, riippumatta siitä, onko taloudellinen rakenne siihen valmistautunut.
Tämä sivu kuvaa yhden ulottuvuuden. Nähdäksesi, missä organisaationne on kaikkien kahdeksan osalta, kuvan siitä, missä olette pisimmällä ja missä vähiten pitkällä, on ilmainen valmiustesti kahdeksalla lyhyellä kysymyksellä, yksi per ulottuvuus. Täydellinen ambitiotesti, jossa on visiosta target stateen ulottuvat neljä kerrosta ja käännös rooleiksi ja päätösoikeuksiksi, on rakenteilla. Kuka haluaa ensin ymmärtää, miksi sama sana tarkoittaa johtoryhmässä eri asioita, löytää sen selityksestä siitä, miksi johtoryhmät tarkoittavat samoilla sanoilla eri asioita, ja kuka pohtii, mitä target operating model tarkoittaa arkikielellä, voi lukea siitä target operating modelin selityksestä arkikielellä.
Vertel wat u wilt bereiken, dan kijken we samen wat daarvoor moet staan.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.