Rakennusyritys koostuu työstä, jota on vaikea tiivistää yhteen prosessiin. Laskenta, työn valmistelu, suunnittelu, hankinta, toteutus työmaalla, valvonta, tarkistus ja luovutus limittyvät toisiinsa ja riippuvat piirustuksesta, joka voi vielä muuttua, toimittajasta, joka toimittaa myöhässä, tai sääolosuhteista, jotka sekoittavat aikataulun. Suuri osa tunneista kuluu näiden osien yhteensovittamiseen: laskenta, joka vastaa urakka-asiakirjaa, aikataulu, joka sopii materiaalitoimitukseen, toteutus, joka vastaa sitä, mitä maaperässä tai rakenteessa todella on. Tämä tekee rakennusalasta toimialan, jossa ambitiot syntyvät paperille nopeasti mutta jalkautuvat hitaasti päivittäiseen työhön, koska työ itsessään on hajautunut rooleihin, sijainteihin ja hetkiin.
AI ottaa jo osan tästä työstä hoitaakseen, ei tulevaisuudenkuvana vaan asiana, joka tapahtuu tänään joissakin yrityksissä ja toisissa ei vielä. Laskenta, joka syntyy suurelta osin automaattisesti aiempien projektien pohjalta, aikataulu, joka laskee itsensä uudelleen toimitusajan muuttuessa, ympäristölupa, joka esitarkastetaan täydellisyyden osalta: nämä ovat tehtäviä, joissa ohjelmisto voi tehdä suurimman osan työstä. Muut tehtävät, kuten poikkeaman arviointi työmaalla tai riskin arviointi hankalassa maaperässä, jäävät osittain ihmisen tehtäväksi siten, että AI antaa alustavan arvion ja projektipäällikkö hyväksyy tai hylkää sen perusteluineen. Vielä muu työ, kuten neuvottelu aliurakoitsijan kanssa tai tiimin ohjaaminen työmaalla, pysyy ihmisen tehtävänä ilman että AI puuttuu siihen lyhyellä aikavälillä.
Ero yritysten, jotka ovat jo järjestäneet tämän näin, ja yritysten, jotka eivät vielä ole, välillä ei useinkaan liity teknologian saatavuuteen. Se liittyy siihen, onko taustalla oleva data kunnossa: laskentajärjestelmä, joka oppii aiemmista projekteista, tarvitsee johdonmukaista projektidataa, eikä sitä rakennusalalla synny itsestään, koska jokainen projekti kirjataan eri tavalla. Se liittyy myös siihen, onko roolit ja päätösoikeudet rakennettu uutta työtä varten: kuka arvioi AI:n ehdottaman aikataulun, ja millä perusteella tämä henkilö saa siitä poiketa. Ilman tätä vastausta ambitio jää ideaksi.
Johtoryhmä, joka puhuu "AI:sta laskennassa", ei tarkoita sillä aina samaa asiaa. Yksi ambitio olettaa, että AI tuottaa alustavan laskelman, jonka laskija vielä tarkistaa; toinen olettaa, että AI toimittaa laskelmat itsenäisesti ja niitä tarkastellaan vain poikkeaman ilmetessä. Nämä ovat kaksi eri valmiuden tasoa, joilla on erilaiset vaatimukset datan laadulle, laskijan luottamukselle järjestelmää kohtaan ja vastuunjaon tavalle. Se, joka ei tee tätä eroa näkyväksi, huomaa sen vasta kun projekti on jo käynnissä ja laskelma ei täsmää.
Tässä kohtaa ambitiotesti astuu kuvaan: ambitiot kirjataan neljään kerrokseen, laajasta visiosta konkreettiseen tavoitteeseen, ja niiden valmiutta arvioidaan kahdeksan ulottuvuuden kautta viidellä luottamusportilla, jotka osoittavat, missä ambitio seisoo vankalla pohjalla ja missä ei. Tämä arviointi käännetään takaisin kyvykkyyksiksi: mitkä roolit tarvitsevat uutta osaamista ja kuka saa minkäkin päätösoikeuden muuttuneessa prosessissa. Tämä ei ole henkilöstöneuvontaa eikä perustelu henkilöstöpäätökselle; niitä koskevat omat lakisääteiset vaatimuksensa. Kyse on siitä, mitä organisaation on osattava ennen kuin työ voi todella siirtyä, ja missä tällä hetkellä käy ilmi, ettei se vielä osaa sitä.
Rakennusala jakaa tämän kaavan muiden toimialojen kanssa, joissa työ on hajautunut sijainteihin ja rooleihin: asennusalalla on samankaltaisia kysymyksiä suunnittelun ja vikadiagnoosin osalta, tukkukauppa painii samankaltaisten datavaatimusten kanssa varastonhallinnassa ja hankinnassa, ja valmistusteollisuus törmää samankaltaisiin rajoihin laadunvalvonnassa ja prosessisuunnittelussa. Kysymys ei koskaan ole siitä, voiko AI ottaa jotain hoitaakseen, vaan siitä, onko organisaatio sen ympärillä järjestetty niin, että hoitaminen myös pysyy pystyssä. Johtoryhmälle tämä on usein ensin keskustelu kielestä: miten saatte johdon samalle linjalle, kun jokainen tulkitsee "AI:n aikataulussa" eri tavalla, ja miten estätte strategiaa jäämästä pelkäksi asiakirjaksi, kun ambitio on kyllä vahvistettu mutta sitä ei ole missään palautettu siihen, mitä laskija, suunnittelija tai toteuttaja tekee huomenna toisin.
Taustalla oleva kysymys — mikä työ tässä yrityksessä on todella siirrettävissä AI:lle — vastataan FTE TO AI:n työskannauksella tehtävä kerrallaan, erillään laajemmasta ambitiotestistä.
Johtoryhmän, joka haluaa tietää, missä sen omat AI-ambitiot rakennusalalla seisovat, ei tarvitse aloittaa valmiilla suunnitelmalla. Ilmainen valmiustesti koostuu kahdeksasta lyhyestä kysymyksestä, yksi per ulottuvuus, ja antaa kuvan siitä, missä organisaatio on pisimmällä ja missä vähiten. Täydellinen ambitiotesti, neljine kerroksineen ja viisine luottamusportteineen, on rakenteilla.
Vertel wat u wilt bereiken, dan kijken we samen wat daarvoor moet staan.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.